Fiiliksiä ja vuoden parasta musiikkia pähkinänkuoressa

Kello 00.49
Olotila: Pirteeee 
Nyt soi: Sufjan Stevens - Age of Adz



Aamul ois lähtö viideltä Rovaniemelle ja kello näyttää olevan kohta 01:00. Ja mie oon vielä hereillä! Funtsin tässä, että kannattaako tässä enää alkaa yhtään nukkumaan vai ei, lyhyiden yöunien jälkeen on aina nii hemmetin vetämätön olo et vois skipata ne kokonaan. Ja nukkua sitte ku tuun takasi.

 Perjantai koittais taas. Ei oo nyt oikein sellasta "JEE PERJANTAI"-fiilistä ku koko viikon ollu kotosalla sairaslomalla. Joten yhtä viikonloppua ollu tää koko viikko. Ajattelin huomenna käydä kaupungilla kaupoissa vähä kiertelemässä, kunhan pääsen sieltä keskussairaalalta pois. Saa nähdä mitä sitten tarttuu mukaan. Olen erittäin iloinen, kun palkkakin kilahti tässä toissa päivänä tilille!

Mutta tosiaan. Elämme niittä aikoja, kun eri musiikkitahot alkaa levitellä nettiin heidän omia "Vuoden TOP"-listoja albumeista, kappaleista ja ynnä muista jutuista. Ite taisin tehdä vuosi sitten listan, jossa pistin vuoden parhaat kappaleet parhuusjärjestykseen. Tässä päivällä kahvia juodessa sit mietin, että vois tehdä saman tempun tänäki vuonna niin kappaleille kuin albumeillekin. Joten ryhdyinpä sitten tuumasta toimeen:

IMO vuoden 2010 parhaat albumit:

1. Hot Chip - One Life Stand 

Iha hemmetin hieno albumi. Kyseessä oleva yhtye ei kolmen ekan levyn aikoihin todellakaan jaksanu millään tasolla mua innostaa.  Hot Chipistä ollu aina vähän sellanen humoristinen kuva ja sellasia huumoribändejä nyt harvoin on vaikea ottaa mitenkään tosissaan. MUTTA, täytyy sanoa että neljäs pitkäsoitto, One Life Stand kolahti minuun kyllä niin lujaa, että koko kevät meni tätä levyä kuunnellessa. En oo vieläkään kyllästyny ja oikeasti joka raita on kuuntelemisen arvoinen! Tai no, Slush nyt on levyn ainoa sellanen kummajainen ihme hoilauksineen mutta koko muu kaluste on kyllä täyttä rautaa. Hot Chipin soisin tulevan Suomeen kyllä jossain vaiheessa, niin hienoa settiä tää albumi kyllä on. Elektronisen popin uusi johtotähti on syntynyt, Pet Shop Boys väistyköön.

2. Interpol - Interpol

Tätä albumia on odotettu kuin kuuta nousevaa viimeset pari vuotta. Interpol on ollut ja on edelleen ja tulee olemaan itselle se suosikki yhtye. Yleensä tällasien suosikkibändien tuleville levyille ihmiset (minä mukaan lukien) antaa hirveen suuret odotukset, mikä sinällään on ihan luonnollista. Yhtyeen keulakuva ja hiton asiallinen tyyppi, Paul Banks kertoi neljännen levyn olevan synkkä ja tosi hankalasti aukeava. Kun tuossa elokuussa tän neljännen pitkäsoiton ekaa kertaa pääsin kuuntelemaan, pääsin näitä Paulin fiiliksiä kyllä todistamaan ja komppaan joka ikistä sanaa. Parin ekan läpikuuntelukerran jälkeen en oikeasti tiennyt mitä ajatella - mitään muuta ei jäänyt ensikuulemalta päähän kuin järisyttävä single Barricade. Koko muun albumin leimasin täysin harmaaksi ja yhdentekeväksi roskaksi. MUTTA, pikkuhiljaa monien kuuntelukertojen jälkeen tää lähti aukeamaan. Ja tällä hetkellä olen sitä mieltä, että levy on kyllä yksi vuoden parhaista. Jos tätä lähtee kuuntelemaan, niin kannattaa todellakin varata aikaa ja täysin häiritsemättömät kuunteluolosuhteet. Sillon se puhkeaa kukkaan ja odotus palkitsee. Memory Servesiä aluksi melkeinpä inhosin, nyt rakastan, Barricadea on siistiä kuunnella juoksulenkillä ja All of the Ways on tunnelmallisimpia vetoja Paulilta mitä olen koskaan kuullut! Interpolin pojat lähtee tosiaan kiertämään Eurooppaa oikean kunnolla ens vuonna - toivottavasti ne ei poikkea Suomessa just silloin ku oon armeijassa.Se ois perseestä.

Interpol kutistui neljännen albumin nauhoitusten jälkeen trioksi, saa nähä kuka tulevaisuudessa paikkaa Carlos Dengerin helvetinmoiset bassotykitykset...

3. MGMT - Congratulations

Kolmannelle paikalle tipahtaa taas sellanen levy, joka kyl ei tarttunu muhun millään lailla muutamien ensimmäisten kuuntelukertojen jälkeen. MGMT:n kakkoslevy on myös sitä vaikeasti aukeava sorttia, varsinki meille jotka rakastu ekan levyn tarttuviin popmelodioihin ihan kybällä. Levyltä ei tosiaankaan montaa radiohittiä löydy. Mutta, hyppäys progressiivisempaan suuntaan oli mun mielestä askel eteenpäin, radiomogulien mielestä askel taaksepäin koska näitä biisejä ei nyt pysty oikeasti soittamaan radiossa - ne pitää kuunnella levykokonaisuutena. Kokonaisuutena ihan helvetin hieno albumi, kappaleet kasvaa joka kuuntelukerralla ja yhtyeeltä löytyy intoa kokeilla uutta ja ylittää heille asetettuja rajoja. Levyn ehdottomat tähtihetket on Flash Delirium ja Siberian Breaks. MGMT:n pojat on onnistunu luomaan levylle kertakaikkisen mahtavan tunnelman. Tää oli kyllä ehdottomasti mun kesän kuunnelluin levy. Flash Delirium tulee soimaan varmaan mun päässä koko loppuelämän.

Andrew VanWyngardenin mukaan MGMT on suunnittelemassa jo kolmannen levyn tekemistä ja sillä tultais näkemään yhä kokeellisempaa matskua. MGMT:n tuottajat on taas sanonu tähän jyrkästi EI, koska ne haluaa bändiltä popraitoja eikä psykedeelisiä kokeiluja. Aika vammanen tilanne sinällään.

4. Foals - Total Life Forever
5. The National - High Violet
6. Surfer Blood - Astro Coast
7. Angels & Airwaves - Love
8. Arcade Fire - The Suburbs
9. Lapko - A New Bohemia
10. Anberlin - Dark is the Way, Light is the Place
11. Chemical Brothers - Further
12. Midlake - The Courage of Others
13. My Chemical Romance - Danger Days: True Lives of the Fabulous Killjoys
14. The Drums - The Drums
15. Jimmy Eat World - Invented
16. Maximum Balloon - Maximum Balloon
17. Vampire Weekend - Contra
18. Band of Horses - Infinite Arms
19. Kings of Leon - Come Around Sundown
20. Kele - The Boxer


Siinähän niitä tosiaan on. Jos vuoden pettymys pitäis sanoa niin voisinpa mainita Brandon Flowersin sooloalbumin. Sinällään Killers-laulajan soololevy Flamingo on omassa lajissaan (radiopöhörock) ihan hyvä mutta odotin kyllä jotain ihan muuta tältä levyltä. :/


Sitten seuraavaks vuoden 2010 parhaat biisit:

1. MGMT - Flash Delirium

Turha tätä on mitenkään kieltää etteikö MGMT:n Flash Delirium ois mun vuoden soitetuin ja eniten fiiliksiä herättäny biisi. Kertakaikkisen mahtava veto tältä kaksikolta. Kappale on jotenki niin erilainen, en oo ikinä kuullu mitään vastaavaa. Mukana on tosi paljo erilaisia elementtejä mutta ei tuu kuitenkaa sellasta fiilistä että niitä ois liikaa. Vähän vaikeeta pukea sanoiks miten hieno ralli tää todellaki on. Lisäks hyvän biisin merkki on se, että siihen ei kyllästy - tää soi edelleen mulla säännöllisesti, vaikka julkasusta on aikaa jo 9 kuukautta. Täydellisyyttä hipova kappale. Täytyy kyl myöntää etten vieläkään tajua tän biisin muutamien sanotuksien merkitystä. "66 55 red battleships, 40 earthlike planets, 3 holes, 2 tits, 1 fork in it's side, Zero tears in their eyes".


2. Angels & Airwaves - Epic Holiday


Jottei jää epäselväksi kellekkään niin Angels & Airwaves syntyi aikoinaan Blink-182:n raunioista - kyseessä olevan punkrock-bändin keulahahmo Tom Delonge päätti lähteä perustamaan uutta bändiä, joka on tähän päivään mennessä kerennyt julkaista kolme levyä. Kolmas levy julkastiin viime keväänä ja siltä löyty kyllä yks niin helmi biisi, että voi herranen aika sentään. Epic Holidayssa on ripaus U2:n ajatonta kitarasoundia, Blink-182:n asennetta ja Tom Delongen ällistyttävää rytmitajua. Ja näillä eväillähän saa aikamoisen paketin aikaseksi. Aivan mahtava kappale. Lainaan yhden tyypin kommenttia Epic Holidaysta: "fucking great song, it takes me away from this world".

3. Foals - Spanish Sahara

Foals on kaikinpuolin tosi omaperäinen bändi. Niiden soundi on niin uniikki, että tosi vaikea sanoa mitään lähellekään samantyylistä indiepoppoota. Jotku luokittelee Foalsin samankaltaiseksi Klaxonsin kanssa, mutta minä kyllä en. Bändin eka levy oli kokonaisuutena hyvä mutta siltä ei löytyny mielestäni yhtään sellasta biisiä ylitse muiden. Kesällä julkaistu kakkoslevy taas muutti asiat aivan päälaelleen, nimittäin albumin biisi Spanish Sahara on aivan mieletön biisi. Se lähtee tosi hitaasti käyntiin ja räjähtää lopussa ihan mielettömäksi ilotulitukseksi. Yanniksen ääni pääsee todellakin oikeuksiin tässä veisussa. Listasin tän kappaleen aluks vasta tonne vitoseks, mut oli pakko sit muuttaa mieltä. Vuoden kaunein biisi on tässä.

4. Interpol - Barricade
5. Hot Chip - One Life Stand
6. The National - Anyone's Ghost
7. Against Me! - White Crosses
8. Jimmy Eat World - Invented
9. Anberlin - Pray Tell
10. Carl Barat - Irony of Love
11. Blur - Fool's Day
12. Nada Surf - Enjoy the Silence
13. Kele - Tenderoni
14. Midlake - Acts of Man
15. Teenage Fanclub - Baby Lee
16. Groove Armada - Paper Romance
17. Ra Ra Riot - Boy
18. Weezer - Unspoken
19. Arcade Fire - Ready to Start
20. Mike Patton - Urlo Negro





Siinäpä niitä nyt sitten on. En sen suurempia sepostuksia jaksanu tähän sit alkaa postaamaan, asiaa ois kyl vielä kovasti ollu. Toivon vaan ettei mul jääny mitään tosi tärkeää puuttumaan tuolta. Toivottavasti ei. Teen tosta spotifyyn soittolistan, kaikki kiinnostuneet voi käydä sen sieltä kuuntelemassa!



Vaihdoin blogin nimenki tässä hetki sitten, niinku nopeimmat jo varmaan huomasivat!

Meen nyt pelaamaan Zumaa, Zuma on erittäin hyvä peli. Zumassa on semmonen sammakko keskellä, joka sylkee palloja ja niitä palloja pitää sylkeä semmoseen pallojonoon ja sitte ne posahtaa. Se kuka tietää Zuman huutaa hep vaikka!

SE ON NYT ADIOSOSOSOSOS!