sunnuntai 6. helmikuuta 2011

But I Won’t Follow You Into The Rabbit Hole

Kello: 01:26
Olotila: Väsymysmys ja laiska olo  
Nyt soi: The National - Terrible Love (Alternative Version) 


The Strokesin uutuus saapuu ensi viikolla, taidan seota.
Moi. Hyvää Iltaa. Heipä hei. On lauantain ja sunnuntain välinen yö. Oon saanu taas tässä vähän levätä kotona, viime viikko oli intissä aika hermoja raastava: liikaa kaikkia ampumaleirihommeleita, metsässä yöpymistä ja hiihtämistä. Tuli enemmän kuin tarpeeseen tämä veekooäl kotosalla kyllä! Oon laittanu mun upouutta kannettavaa kuntoon ja järjestelly siinä sivussa mun huonetta uuteen uskoon. Kiva tunne, ku ei oo oikeesti kiire minnekkää ja saa edetä asioissa ihan omassa aikataulussa - ei ole ollu todellakaan itsestäänselvyys tollanen seikka mun elämässä viimesen kuukauden aikana. :--D

Oon ihmetelly, miks The Nationalin Terrible Loven Alternative-versio on niiiiin paljon parempi kuin se alkuperäinen levyllä ilmestynyt versio. Siis ihan huomattavasti laadukkaampi versio on kyseessä. Innostuin kappaleesta ihan uudestaan tuossa joulun alla, kun se julkaistiin. Tulee edelleen jauhettua sitä tosi paljon. Pistäkää ihmiset kuunteluun!




Mutta niin, alottelin viime viikolla tota arvostelujuttua tässä mun blogissa. Laitan yhden levyn arvioitavaksi jälleen tässäkin blogimerkinnässä. Viime viikon Cut Copy-arvosteluun voisin lisätä sen verran, että kyseessä oleva levy on alkanu iskeen kyl suurella voimalla muhun kuluneella viikolla, ihan hemmetin jepa levy. Antaisin nyt jo ehkä neljä keksimonsterinaamaa sille! Varsinkin Pharaohs & Pyramids on sulattanu mun sydämen aika perusteellisesti.

Bright Eyes - People's Key

Bright Eyes, bändi johon tutustuin oikeastaan paremmin vasta ihan tovi sitten. Conor Oberstin ohjastamalla Bright Eyesillä on ollu aina jotain mun musiikkimakua vastaan. Poppoon Folk-henkisistä kappaleista en oo ikinä löytäny minkäänlaisia koukkuja, moniksi päiviksi päähän jääviä rytmejä tai mitään muuta vastaavaa. Joulun jälkeen kuitenkin kuulin, että Bright Eyes tulee julkaisemaan vihoviimeisen levynsä helmikuun alussa ja niinpä päätin antaa KUITENKIN bändille vielä uuden mahdollisuuden - jos miljoonat amerikkalaiset fanit diggaavat bändistä, niin miksen minäkin voisi? Pari kuukautta olen tiiviisti nyt Bright Eyesin vietävänä ollut. Hiljalleen Conor Oberstin särmä ja tyyli on alkanut iskeä mutta mitään todellista koukkua en ole saanut. Oon myös noteerannut, että Conor Oberstin ja Brian Molkon äänessä on aistittavissa paljon samankaltaisuuksia.

Asennoitumiseni Bright Eyesiä kohtaan muuttui lähes täysin, kun sain vihdoin kuunteluuni bändin järjestyksessään kymmenennen pitkäsoiton, People's Keyn. Kyseessä on mielestäni levy, joka Bright Eyesin olisi pitänyt tehdä jo aikoja sitten. Kyseessä on levy, joka oikeasti rokkaa ja sisältää tarttuvia kertsejä! Levyn aloittaa seitsemän minuuttinen Firewall, joka on varsin mieluinen biisi - kitarariffistä tulee mieleen ihan Nirvanan About A Girl. Kakkosraita Shell Games taas on se biisi, joka sai mut oikeasti tajuamaan että Conor Oberst on nerokas lauluntekijä. Shell Gamesin luulisin laittavani vuoden päätteeksi ainakin parhaiden biisien top kymppiin. Myös rock-muodonmuutosta edustavat Jujune Stars, Triple Spiral ja Haile Selassie kuuluvat People's Keyn parhaimmistoon. Levyn päättää huikea One for You, One for Me, joka osoittautuu ehkä sanoituksiltaan levyn kiinnostavimmaksi kipaleeksi. Eikä taso loppulevyn osalta todellakaan retkahda millään lailla - laadukas lätty. Jännää, että entinen lapsitähti Oberst osasi tehdä ensimmäisen revittelylevynsä vasta toistakymmentä vuotta ensijulkaisunsa jälkeen.

People's Key on päätepiste Bright Eyesille, muttei Conor Oberstille - odotan herran soolotuotantoa tämän levyn saattelemana erittäin innolla. Innolla myös odottelen People's Keyn Limited Collector's Editionia, jonka tilasin ihan äskettäin!




------------------------------------------------

Ensi viikolla sitten palaillaan jälleen! Next week on siinä mielessä ainaki erityinen, että perjantaina on vala ja sitä edeltävä valamarssi. Hui hui. Mutta ei tule myöskään toki unohtaa sitä, että ens viikolla uusi The Strokes-sinkku saa päivänvalonsa vihdoin! Voi pojat sitä on odoteltu pitkään. Näihin tunnelmiin on hyvä lopetella, morjens!


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti