Päivittelyjä täältä Sodiksesta

CC:tä oon kuunnellu ihan kiitettävästi lähiaikoina

Kello: 22:24
Olotila: Suht virkee, lomafiiliksissä  
Nyt soi: The Heartbreaks - Liar, My Dear (huikee biisi, kuunnelkaa!)



Moi. En sitte lopettanutkaan tätä bloggaamista, vaikka alotin tuon intin tässä vähän aikaa sitten. Kirjottelu hoituu hyvin lomilla, kuin myös täältä kasarmiltakin käsin. Istuskelen nyt täällä TV-tuvassa, vieressäni väsynyt soturi, joka on nukahtanut Pepsi Max-pullo kainalossaan. Oli tuossa eilen aika hemmetinmoinen valamarssi. Skapparit sanoivat mukamas, että valamarssi on 21 kilometriä pitkä - todellisuudessa ko. taival olikin 33 kilometriä pitkä. Vittu, mitä huijaajia. Mutta joo, alkumatka oli tosi rattoisaa. Ensimmäiset 15 kilometriä meni tosi kätevästi, mutta sitte alko painamaan - loppumatkasta tuli vielä niin hemmetin kylymä, ku pakkasmittari alko näyttää jo jotain 25 astetta ja aurinkokaan ei enää paistanu. Sitte harmitti, kun menin syömään mun ainoan suklaapatukan heti alkumatkasta. Lopussa alko oleen nii piipussa ja voimaton, että ois kyl sellane tehny terää enemmän ku mikään! Mutta joo, loppuun asti selvittiin btw. Onneksi ei tarvi enää ikinä oikeasti marssia valamarssia hiihtämällä, hui saakeli.

Kivaa on se, että tässä ihan muutaman päivän sisällä on tullu ulos iha huikeita biisejä. Oikeasti:


The Strokes - Under Cover of Darkness


The Strokesin uus sinkku tuli virallisesti ulos eilen illalla. Under Cover of Darkness ei nyt ainakaan vielä oo ollu mikään tajunnanräjäyttävä kokemus mut ehkä se vielä juurtuu ajallaan tonne mun pääkoppaan jylläämään. Yhtä hilpeä meno bändillä näyttää olevan kuin ennenkin. Tuttuakin tutumpi kitarasoundi pauhaa edelleen, Julian Casablancasin soololevyn jälkeen totuin vähän liikaakiin siihen, että laiskasti ääntelehtivän laulajan taustalla jurraa karun kitarariffittelyn sijaan elektroninen äänimaailma. Kertakaikkisen hienoa kuitenkin kuulla, että bändi on edellee hengissä ja julkaisevat uuden levyn ihan kohta! Yhtyeen neljäs pitkäsoitto Angles saa julkaisunsa maaliskuun lopulla, itselle todellakin se kevään tärkein musiikkijulkaisu.





Glasvegas - Euphoria, Take My Hand

Myös Glasvegasilta pukkas taas täs vähä aikaa sitte uutta sinkkua. Euphoria, Take My Hand on uuden maistiaisen nimi. En kyl digannu siitä parin ekan kuuntelukerran jälkeen lähellekää yhtä paljo ku World Is Yoursista. Mutta ei mikään kelvoton raita kuitenkaan, toi biisi nyt viimeistään todistaan sen, että yhtye on napannut soundiinsa lisäannoksen stadionimaisuutta - Euphoria, Take My Hand raikaa erittäin massiivisesti ja kuka tietää esiintyykö skottibändi ensi kesän Glastonbury-festareilla ihan isoimmilla lavoilla. Tällä hetkellä sanoisin, että hyvinkin mahdollisesti.


Tällasta tällä kertaa. Foo Fightersin uutta kamaa en uskalla vielä alkaa kovin arvioimaan. Vaatii ehdottomasti lisätoistoja. Huomenna käyn vannomassa sotilasvalan ja sit musta tulee jääkäri. Tän illan oon kuitenki vielä alokas. Siispä alokas Lauri kuittaa ja lähtee nyt nukkumaan, hyvät yöt!